Jiri Karjalaisen ja Alisa Vainion tunnelmia Kotkan 16-17 SM-kisoista

Jiri innostui kirjoittamaan:

Pidin treenitauon Kalevan kisojen jälkeen ennen oman sarjan (17v) SM-kisoja. Lihakset oli Kotkaan lähtiessä kilpailukuntoiset, eikä mitään suurempia jumeja jaloissa ollut. Juoksutuntuma oli ollut treeneissä hyvä niin radalla kun maantielläkin. Torstai iltapäivästä tultiin Kotkaan, kävin lenkillä ja kenttää tuli myös muutamalla rullauksella kokeiltua. 

Eka startti oli perjantaina 3000 metriä. Ensimmäisen kierroksen juoksin vetämään lähteneen pojan perässä, mutta sitten vauhti hieman hiipui ja menin kärkeen. Ensimmäinen kilometri oli 3.00 ja kahden kilometrin väliaika 5.57. Meno oli tahmeaa ja vauhti ryskyttävää. Helppoa ja rentoa kovaa matkavauhtia en saanut pidettyä yllä. Vajaa kilometri ennen maalia Robin siirtyi kärkeen. Yritin mennä kärkeen nopealla rytminvaihdolla 600 m ja 450 m ennen maalia. En päässyt ohi ja vauhtia tuli kokoajan lisää. Viimeisen kierroksen alkaessa Robin kiristi tahtia lisää ja oma kulku ei siihen enää riittänyt. 

Lauantaina oli 2000 metrin esteet. Ensimmäisen kilometri meni tasan kolmeen minuuttiin ja muut kilpailijat tulivat yllättävän lähellä takana. Aloitus oli hieman kovempi kuin mitä olin ajatellut, joten vauhtia piti hieman keventää ja tarkkailla tilannetta. En päästänyt seuraavaa juoksijaa missään vaiheessa aivan kantaan kiinni ja pidin sen asetelman maaliin saakka. Juoksu tuntui jo paremmalta ja esteet meni ongelmitta yli. Mikko otti samassa startissa hopeaa ja sai ensimmäisen SM mitalin, mukavaa oli nähdä kaverin onnistuminen tärkeässä kisassa. 

Kahden startin jälkeen erityisesti pohkeet oli kireät ratajuoksusta, mutta se ei sunnuntain tonnivitosta haitannut. Matkaan lähdettiin rauhassa ja juoksin ryhmän mukana sijoilla 2-4 700 metriin asti, jonka jälkeen kiristin vauhtia selkeästi. Askel tuntui suhteellisen vetävältä eikä edellispäivien kisat painaneet merkittävästi jaloissa. Alle 150 metriä ennen maalia askelrytmi meni hieman sekaisin ja kiriin oli hankalampi lähteä, hopeaa tuli. Pettynyt ja osittain turhautunut sekä äreä olo oli kisan jälkeen. Tavoite viikonlopulta oli useampi kuin yksi mestaruus, enkä siihen näissä kisoissa päässyt. Pitkä kausi on kuitenkin mennyt kokonaisuudessa hyvin ja siihen olen tyytyväinen. Seuraavat kisat on nuorten Ruotsi-ottelusta 2000 m esteet ja 1500 m.

Jirillä on ehdottoman komea paita

Alisa Vainio voitti mestaruudet sekä 3000m sileän että 2000m estejuoksun N17 sarjassa. Vainio juoksi soolona molempien matkojen mestaruuksiin. Vaikka Alisa nousi korkeimmalle korokkeelle ei hän ollut ollut tyytyväinen. Kisojen virallisella Twitter tilillä todettiin pyhänä Alisalla olevan mahdollisuus tulla triplamestariksi. Haave kaatui kuitenkin naisten 1500m kilpailuun, jossa Alisa otti pronssia ajalla 4.43,47 Nelli Nordlundin voittaessa ennätyksellään 4.39,32.

"En ole yhtään tyytyväinen, koska en saanut itsestäni mitään irti, vaikka tarvetta kovempaan vauhtiin ei ollut , mestaruuden saamiseksi. Juoksu ei tuntunut eteenpäin vievältä! Tosin 3000m ja 2000ej sain vetää täysin soolona kovaan vastatuuleen. Kivaa oli kun näki paljon tuttuja, mutta näin jälkeen päin jäi todella paljon hampaan koloon." - Alisa Vainio toteaa Blogin toimitukselle.

Toimituksen saamien luotettavien tietojen mukaan kilpailuja edeltävä harjoitusviikko oli määrällisesti kova tähdäten tyttöjen- ja poikien Suomi-Ruotsi -maaotteluun. Alisa juoksee maaottelussa 3000m ja 2000m ej.

Alisa ja tuleva lenkkikaveri