Viikko alkoi väsyneesti. Maanantaina
olo oli aivan vetämätön ja kurja. Ehdin taas vähän pelästyä,
mikäköhän nyt vaivaa. Päivän levättyäni kaikki oli kuitenkin
taas hyvin. Lauantainen puolimaraton verryttelyineen ilmeisesti vain
otti vähän voimille. Oli se kuitenkin selkeästi pisin lenkki
sitten viime kevään ja pieni järkytys elimistölle.
Tiistaina minun oli tarkoitus juosta
Trail Cupin toinen osakilpailu. Harmikseni päädyin jättämään
kisan väliin. Vielä sen verran tunsin itseni väsyneeksi etten
nähnyt fiksuksi lähteä edes yrittämään kovempaa juoksua.
Ratkaisu oli hyvä. Välttämällä turhan höntyilyn alkuviikosta,
sain loppuviikon treenit sujumaan mallikkaasti.
Tänään lauantaina päivä alkoi
jännittävissä merkeissä. Juoksisin vk-treenin pitkähköksi
venähteneen tauon jälkeen. Viimeisin vauhtikestävyysharjoitukseni
löytyy elokuun puolelta. Syy tähän paussiin löytyy lähinnä
sitkeästä flunssasta, joka esti kunnollisen harjoittelen pariksi
viikoksi. Vaikka tänä aamuna lenkkareita solmiessani tiesinkin
kyseessä olevan pelkkä harjoitus, silti aina vähän jännittää,
kun ei ole omasta kunnostaan tietoinen.
Jouduin toteamaan, että juoksemaan
oppii vain juoksemalla ja kovaa oppii juoksemaan vain kovaa
juoksemalla. Erityisesti ensimmäinen veto oli aivan täyttä tuskaa.
Vilkaisin kelloa happojen ilmestyttyä jalkoihin. 23s, jes enää
8min jäljellä. Epätoivo iski tuoden mukanaan epäuskon, onko tässä
hommassa mitään järkeä.
Pian starttasin seuraavaan vetoon. Ei
tuntunut yhtään paremmalta. Toisaalta ymmärsin, että kovat
treenit tulisivat paranemaan nopeasti, kun niitä vain saisi tehtyä,
toisaalta teki mieli heittää hanskat tiskiin. Suunnittelin jo
treenin keskenjättöä, mutta vielä jostain syystä käännyin
ympäri ja hölkkäsin lähtöpaikalle, vielä kerran. Hyvä näin,
viimeisessä juoksu oli aivan erilaista edeltäviinsä verrattuna.
Kello pysähtyi tasan 20s sekuntia vertailukohtaansa nopeammin.
Vaikka kehitystä odotinkin, en ehkä ihan näin nopeasti, heheh.
Kaiken kaikkiaan tästäkin treenistä jäi hyvä mieli. Nyt voi
hymyssäsuin odotella viikon kohokohtaa, huomista pitkää lenkkiä.
Kyllä, kyseinen kuva on esiintynet blogissa aiemminkin, mutta nyt en voi olla laittamatta sitä tähän. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti