Peilistä katsoi jo aamupäivästä tuttu mies, kun suuntasin työmaalle. Flunssa on voitettu kanta ja voimat alkavat palautua. Keskiviikkona tein ensimmäisen kevyen lenkin ja torstaina jo kaksi. Tänään perjantaina hölkkäilin aamupäivälenkin ja ehtoona kevyttä vauhtikestävyyttä kahdentonnin vetoina. Treeniä kirjoittaessa totesin tyytyväisenä täyttäneeni kestävyysjuoksun kirjoittamattoman säännön, 4min/km rajan. Alan tunnistaa oman parhaan kaverini.
Viikonloppuna blogiin pitäisi nykyisen uskomuksen mukaan näpytellä kisaraportteja kaksin kappalein Pm-maantiejuoksuista. Vaikka ratajuoksijana maantiellä en yllä ihmetekoihin, odotan niitä aina kuin kuuta nousevaa. Hyvästä kevätkunnosta on helppo lähteä tiputtamaan määrää ja hakemaan vauhteja toukokuussa. Kunnosta riippumatta on kuitenkin sääntö, että aloitan kisakauden miten sattuu. Valmentaja vitsaili, jotta täytyy aloittaa ratakausi jo toukokuussa saadakseen rauhassa ilman paineita opetella taas pari ensimmäistä kisaa. Tänävuonna niin on tosissaan tehtävä olettaen, että haluaa juhannuksena juosta oikeasti kilpaa. Juniorimaisesta räpellyksestä pitäis jo päästä eroon.
Nimi on nyt listassa Heinolan SM-maantiekympin lähtölistassa. Samalla sain kuulla pääseväni SM-maastoihin. Kaksi suunnistajaa lähtee, ja silloin lähtee myös kirjoittaja itse täydentämään kolmikon joukkueeksi. Etupeltoon on hyvä harjoitella, sillä kotikisoihin, Imatran SM-maastoihin on asetettu jo tavoitteeksi joukkuemitali. Harjoittelua maastojuoksu vaatiikin. Viimeeksi Imatran SM-maastojen (2007) yhteydessä juostuissa juniorisarjoissa tulin viimeisenä maaliin. Maastojuoksu on myrkkyä huonokuntoiselle. Ylämäet runttaa voimalla ylös, mutta laktaatin kangistamat jalat eivät jaksa rullata enää seuraavaa alamäkeä. Kierre on valmis, eivätkä lopun mäkiä nouse enää edes voimalla.
Taudin jälkeen ihmettelin miten "tavalliset ihmiset" jaksavat päivärutiinejaan. Ennen voimien palaamista jo arkirutiineissa oli vastusta. Hyväkuntoisenakin olen toisinaan taistellut huomiseen selvitäkseni. Tällöin kyllä ulkopuoliset ihmiset ovat olleet (aiheellisesti) huolissaan. Tärkeintä on kuitenkin voimien palautuminen. Seuraavan viikon aikana ulosmitataan kahteen kertaan kaikki mitä mieheen on harjoittelemalla saatu. Blogikin on mennyt omalta osaltani politikoinniksi viimeisten parin viikon aikana, mutta lukijoita on ilmeisesti kiinnostanut, sillä teitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jos nyt pääsisimme taas itse asiaan. Odotan ainakin itse innolla.
Kommentointi on nyt mahdollista myös nimettömänä tai nimimerkillä. Tietysti hyvän maun mukaan. Olkaa hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti