maanantai 18. marraskuuta 2019

Joensuu Night Run 2019


Kesällä löin lukkoon kilpailusuunnitelman, joka sisälsi kolme vähintään sadan kilometrin kisaa reiluun kolmeen kuukauteen. Yleensä en kilpailisi pitkillä matkoilla näin tiuhaan, mutta alkukauden sairastelut ja ylirasitustila pilasivat alkuperäiset suunnitelmat. Kauden jälkimmäistä puolikasta täytyi siis hieman tiivistää. Kilpailurypäs tuli päätökseen viime viikonloppuna Joensuu Night Runilla.

Viimeiset pari kuukautta olen pystynyt noudattamaan harjoitussuunnitelmaa ilman kompromisseja, joten kilpailuun lähdettiin ennätystavoittein. Viime vuoden tuloksen ollessa vajaa 125km, uskalsin varovasti toivoa 130km tulosta. 130km puolessa vuorokaudessa edellyttää 5.32min/km keskivauhtia. Laadin tavoitteen, jossa ensimmäisen 6h juoksisin 5.20min/km vauhtia ja varaisin loppuun hyytymisvaraa.

Ultra Sisun edustajat tämän vuoden kilpailussa.
Kellon tullessa ilta kahdeksaan, kisa starttasi. Tarkkailin vauhtia jokaisen noin 326m kierroksen jälkeen, ja vauhti oli juuri suunnitellun mukaista. Tai niin luulin, kunnes aloin kuunnella muille huudettavia kierrosaikoja. Puolen tunnin juoksun jälkeen huomasin, että järjestäjien tulostaulussa on erikoinen virhe: jokaisen kierroksen aika on 10s todellista hitaampi. Eli tuttuun tapaan tuli kuitenkin aloitettua suunniteltua kovempaa. Kun kellon virhe oli tiedossa, ei se menoa haitannut, ja puoleen yöhön mennessä se olikin jo saatu kuntoon. 

Kilpailun ensimmäiset tunnit menivät lentäen. Oli kivaa päästä taas vuoden tauon jälkeen juoksemaan radalle. Vuorokauden ajasta johtuva väsymyskään ei alentanut mieltä niin kuin edeltävinä vuosina. Puolimatkaan saavuttiin hämmästyttävän nopeasti ja ilman ongelmia. Matkaa oli tuolloin mittarissa noin 69km. Vähitellen alkoi odotella, milloin puolimatkan ketutus ja aamuyön vaikeat tunnit tulevat. 7h sujui suhteellisen hyvin, mutta sitten alkoi olla aika synkkää. Jäljellä olevat 5h tuntuivat ylitsepääsemättömältä urakalta. Samoihin aikoihin tulostaulu alkoi taas näyttää 10s/krs liian hitaita aikoja. En tajunnut sitä kisan aikana, vaan luulin vauhtini tippuneen dramaattisesti, mikä ei varsinaisesti helpottanut henkisesti vaikeita hetkiä. Jälkeenpäin kierrosaikoja tutkiessani huomasin, ettei mitään notkahduskia kierrosajoissa oikeasti tapahtunut.

100km taittui ajassa 8.51, mikä jää vain 10min elokuussa juostusta ennätyksestä.  Hyvä väliaika antoi jälleen uskoa tekemiseen ja tuntui, että jostain löytyi uusia fyysisiä ja henkisiä voimia. Noin 2h ennen maalia yleisö alkoi huudella, että minulla on mahdollisuus Suomen ennätykseen, joka on myös samalla Pohjoismaiden ennätys (135.7km). Alkuun huudot herättivät vain epäuskoa, ajattelin jonkun tehneen laskuvirheen. Lisäksi olin jo täyttänyt kaikki toiveeni, sillä tiesin rikkovani 130km rauhallisellakin tahdilla. Hetken sulattelun jälkeen päätin kuitenkin, että nyt juostaan se mikä ikinä päästään ja katsotaan sitten millaisiin kilometreihin päädytään. Oli henkisesti todella raskasta korottaa lopputulostavoitetta rankalla kädellä kisan loppupuolella.

Sain vauhdin hetkeksi nousemaan ennätysjahdin innoittamana. Kovasta yrityksestä huolimatta jalka ei viimeisellä tunnilla enää tahtonut nousta ja vauhdit alkoivat taas laskea. Loppujen lopuksi mittari pysähtyi lukemaan 134.8km, joka jää siis vajaan kilometrin SE:stä, mutta rikkoo henkilökohtaisen ennätyksen kymmenellä kilometrillä. Toki jäi hieman hampaankoloon, mutta pettynyt tai harmissani en ole. Tämä oli suoritus, johon minun ei pitäisi pystyä.

Väsynyt, mutta onnellinen.

Kilpailusta on saatavilla väliajat kierroksen välein, joten sen kulkua voi seurata tarkasti jälkeenpäin. Olen tosi yllättynyt, miten tasaisena vauhti pysyi koko 12h ajan. Keskivauhti kisassa oli 5.20min/km. Alussa muutama kilometri taittui nelosella alkavaa kilometrivauhtia ja vessataukoa lukuunottamatta muut kilometriajat alkoivat vitosella, varsinaista hyytymistä ei tapahtunut missään vaiheessa, mikä on ainakin itselleni todella harvinaista. Lopussa huomaa vauhdin kiihtyneen, kun syntyi päätös yrittää vielä ennätystä.  

Kilpailun eteneminen.
Ensimmäistä kertaa ikinä yritin summittaisesti tarkkailla myös energia- ja nestepuolta. Energiaa meni laskujeni mukaan sisään 12 geeliä, vajaa purkillinen hunajaa ja yksi banaani. Nesteen määrää on vaikea arvioida, mutta luulen, että puoli litraa tunnissa vastaa hyvin todellisuutta. Energiaa sain yhteensä noin 2630 kcal. Hiilihydraattien määrä pyöri luultavasti 650 g paikkeilla. Nyrkkisääntö kilpailunaikaiselle hiilihydraattien nautinnalle on 60g/h, tuosta tavoitteesta jäätiin siis noin 5g/h. Huolto onnistui hyvin, ja en muuttaisi mitään.

Energiat ja nesteet.


Nyt vuorossa on pieni "ylimenokausi". Viikkoon en katso lenkkareihin päinkään ja sen jälkeen palataan sorvin ääreen tuntemuksen mukaan. Ensi kuun puolella aloitetaan ensi kauden kilpailusuunnitelman ja harjoitusohjelman hahmotteleminen. Tästä jatketaan taas arvokasta kokemusta rikkaampana!