Miltä on näyttänyt minun ensimmäinen oikea yliopistoviikkoni? Kiirettä on pitänyt, kun päivät ovat täyttyneet opiskelusta, urheilusta sekä ylimääräisistä iltariennoista.
Maanantai
Aamulla oli kovin flunssainen olo. En saanut yöllä nukuttua. Onnenksi ensimmäinen luento alkoi vasta 10.15. Ennen koulua ehdimme käydä ostamassa Lidlistä pyörän pumpun. Täysillä renkailla oli hyvä lähteä yliopistoa kohti.
Fysiikan ja matikan aloitusluennot eivät järkyttäneet pahasti, lukiotiedoilla pysyi ihan hyvin mukana. Liukenin fysiikan salista ennen puoltaväliä, syöminen alkoi kuulostaa kivemmalta ajatukselta. Pasta oli hyvää ja sain myös matikan harjoitukset laskettua. Iltapäivällä riitti käydä harjoituksissa näyttäytymässä, muuten olisin saanut viettää iltani koululla aina seitsämään asti.
Illalla jäi lenkit juoksematta. Olo oli liian sairas.
Tiistai
Huonosti nukuttu yö, herätys, puuron ja kahvinkeitto, pyörän selkään ja kouluun. Taas luistin fysiikan unettavan luennon. Samaan aikaan pidettävä venäjän kurssi on paljon mukavampi. Ruokala tarjoili maistuvaa parsakaalikeittoa hyvällä salaattipöydällä höystettynä. Iltapäivällä olin hukassa. Viidenteen kerrokseen olisi pitänyt päästä, mutta rappusia ei löytynyt mistään. Pienellä neuvonnalla löysin "salaoven" ja ehdin ajoissa teknisen laskennan harkkoihin.
Illalla käytiin jo tutuksi tullut lentokentän lenkki. Lentokentän ympäri kiertää 7,5km kivituhkatie. Olosuhteet ovat loistavat. Minulle tulee lenkistä joka kerta mileen etelänleireiltä otetut juoksukuvat. Ja ihan kuin etelässä, täälläkin törmää villieläimiin. Kesy citykettu seurasi pitkään juoksenteluamme. Flunssa oli jo parempaan päin ja reilun tunnin lenkki sujui asiallisesti.
Keskiviikko
Kouluun 8.15 ja kotiin 9.45, vähän on vielä ihmeellistä opiskelua, kun kaikki kurssit eivät ole vielä alkaneet. Yritin käydä lenkillä, mutta tauti oli ottanut takapakkia. Juoksimme kilometrin.
Iltapäivällä olin vaikean päätöksen edessä. Lähtisinkö matikan luennolle vaiko fuksisuunnistukseen. Fuksisuunnistus on yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestytty tapahtuma, jossa kierretään erilaisia rasteja ja tutustutaan sekä kanssaopiskelijoihin että uuteen kotikaupunkiin. Aikani jahkailtua päädyin lähdin satamaan, joka toimi suunnistuksen lähtöpaikkana.
Kun 8 hengen joukkueet oli muodostettu, suunnistus saattoi alkaa. Meillä ei ollut karttoja, erilaiset rastit vaan tulivat vastaan haahuillessa. Rasteilla päästiin muun muassa kävelemään sokkoina, pelaamaan pelejä, vastaamaan kysymyksiin ja arvoituksiin sekä suorittamaan erilaisia tehtäviä.
Kun kaupungin rastit oli käyty, homma jatkui yliopistolla, jonne oli matkaa 8km. Suurin osa otti bussin, meidän ryhmämme tottakai käveli. Illan jo pimetessä mummot katsoivat säikkyinä, kun fuksihattuinen porukka marssi eteenpäin laulaen samalla killan laulua. Yliopiston rastit kävivät hurjemmiksi ja hauskemmiksi. Ehkä paras tehtävä oli raa'an muikun kuljettaminen suussa. Koneteekkarien rastilla vetäydyin suosiolla sometauolle,
kuka eka alasti.
Täyteen ahdettu bussi lähti Skinnarilasta yhdentoista aikaa ja ennen puoltayötä olin jo tiukasti peiton alla.
Torstai
Normaali koulupäivä. Riisipuuro oli hyvää.
Luentojen jälkeen otettiin tutusti suunnasksi lentokenttä. 6x1km kulki mukavasti. Lenkin jälkeen olisi ollut ihanaa vetää yökkärit päälle, mutta pitkän harkinnan jälkeen päädyin kuitenkin lähtemään vielä yliopistolle fuksipromootioon.
Fuksipromootiossa heräsi kysymys, onko tässä taas mitään järkeä. Ehkä ei ollut, mutta kokemus oli varmasti ikimuistoinen. Ajatuksena tapahtumassa oli kastaa uuden opiskelijat. Kaste tapahtui jo pimenneenä iltana Saimaan rannalla killoittain. Noin 80 fuksia kävi kovin vähissä vaatteissa jonoon odottamaan vuoroaan. Maa oli jo turhan kylmä. Jokainen pääsi polvistumaan järveen, jossa luettiin vala toinen käsi opinto-oppaalla,
opiskelijan raamatulla, toinen käsi killan logolla. Kasteen viimeisteli fuksivastaava heittämällä 10 litran sangollisen vettä fuksiparan niskaan.
Perjantai
Katsaus lukujärjestykseen kertoi, että ensimmäinen luento alkaa 14.15. Pitkien yöunien jälkeen ehti käydä vielä pururadalla juoksemassa kevyen lenkin.
Vaikka koulupäivä päättyi jo puoli neljän paikkeilla, vielä ei voinut lähteä kotiin. Illalla ohjelmassa olisi Saimaa Sunset festivaalit. Koska kotona ei mitään pätevää tekemistä ollut, kannatti jäädä tapahtuma katsomaan. Ajan kuluksi kävelimme kauppaan. Matkalla bongasin ankkalammen, josta 53 sorsaa taapersi meitä vastaan. Valitettavasti heille meillä ei ollut mitään tarjottavaa.
Festareista ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa. Musiikki ei ollut minun makuuni ja palelin kahdesta takista ja hanskoista huolimatta.
Lauantai
Lauantaina oli siivouspäivä. Pyykkäilyn jälkeen lähdin kauppaan. Neljä kauppaa kiersin, mutta siitä huolimatta papupurkki oli vääränlainen. Mukaan tarttui myös leivonta-aineet.
Päivä kului matikkaa ja fysiikka laskien sekä tottakai Ruotsiottelua seuraten.
Illalla jälleen kohti lentokenttää. Olo oli kovin väsynyt, mutta alkukankeuden jälkeen juoksu lähti sujumaan. Jostain treeniin löytyi ihmeellinen lento. Pitkä vk kulki paremmin kuin ehkä koskaan.
Sunnuntai
Heräsin aamulla yhdeksän aikaan perinteisesti naapurin musiikinkuunteluharrastukseen. Viikate soi niin, että omaa radiota on turha edes avata. Vähän meinasi ottaa päähän, mutta aamupalan sain silti syötyä. Oli aika valmistautua päivän harjoitukseen. Sunnuntai on luonnollisesti pitkän lenkin päivä ja tällä kertaa otin pyörän seuraksi.
Tarkituksena oli laajentaa reviiriä ja nähdä uusia paikkoja. Otin suuunnan kohti Luumäkeä. Homma ei kuitenkaan toiminut aivan toivotulla tavalla. Ensin hävisivät opasteet, sitten asfaltti ja lopulta koko tie, u-käännöksen paikka. Seuraavaksi näin Savitaipaleen opasteet. Muutin reittisuunnitelmaa -huonoin seurauksin. Kohta olin harhailemassa autojen seassa ja suunnitelma muuttui jälleen. Meinasin jo viedä pyörän pois ja tehdä lenkin juosten, mutta lähdin seuraamaan vielä Imatra-
opasteita.
Loppumatka sujui mukavasti kauniissa säässä ja hyvillä teillä. Konnunsuolla pidin rusinansyöntitauon ja jatkoin kotiin. Ajoin 100km pääsemättä oikeastaan yhtään mihinkään. Tosi järkevää.
Pyöräilyn jälkeen kelpasi saada ruokaa nenän eteen ja laittaa Ruotsiottelu pyörimään.
Illan kruunasi ensimmäistä kertaa itse leivotut korvapuustit.