sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Pajulahden leiri

Viikonloppu meni Pajulahden urheiluopistolla jo perinteiseksi muodostuneella Imatran Urheilijoiden leirillä (olimme ensimmäisten joukossa uudessa hallissa). Perjantai iltana majoittauduimme ja lähdimme verryttelemään kohti Pajulahtihallia. Nyt ei seinä tulisi nopeusharjoituksessa vastaan.

Porukassa juoksimme hyvän ja yksinkertaisen harjoituksen 100m ja 150m vetoina, vauhti kovasta aina maksimaaliseen. Kuiva halli-ilma puhallutti, mutta jalat rullasivat vauhdikkaasti. Vaikkei olekaan tähtäämässä hallikisoihin, on silti hyvä ainakin pitää yllä nopeusreserviä.

Lauantaina seitsemän jälkeen aamulenkille, aamupalalle ja lepäilemään leirin pääharjoitusta varten. Nuorten maajoukkue piti leiriään samalla ja myös meitä pyydettiin letkaan mukaan. He juoksivat 6x1000m/2' jokainen omien kykyjen mukaista, nousevaa vauhtia. Ensimmäiset aloittivat 4.00 valojäniksellä, josta vauhti kiihtyi kuuden sekunnin portailla aina 3.16 vauhtiin, jonka jälkeen kiristettiin valojänistä neljän sekunnin portaittain. Eli toteutuksena esimerkiksi 3.40-3.12 tonnit. Kenialaismaileri Samu ja Joonas juoksivat kylmästi 3.10-2.40. Kovaa menivät Kekin ja Espoon Borzan vielä jatkaessa.

Perjantain treenin jälkeen hymyilytti jälleen
En uskaltanut lähteä mukaan, sillä en tiennyt mihin asti jaksan kiihdyttää vauhtia. Sen sijaan juoksimme jälleen omassa letkassamme 3x1000m, 2x500m ja 4x200m, hieman vauhdikkaamman ja vapaamman harjoituksen. Ensimmäisen tonnin kellotin 3.16 ja juoksu tuntui taas hyvälle. Seuraavat kaksi samaan. Vaihdoimme lähtöpaikkaa ja kiihdytimme vauhtia. Nyt viisisataset lennokkaasti jo alle kolmen minuutin vauhtia.

Piikkarit jalkaan ja vielä viimeisen sarjan kimppuun. Otin keulapaikan ja pidin vauhtia, kolme ensimmäistä 30s molemmin puolin. Toiseksi viimeisessä treenikaveri alkoi jo uhitella tullen rinnalle ja vielä kiihdyttäen ennen maaliviivaa. Kehotin lähtemään viimeiseen edellä. Seurasin kaarteen perässä ja iskin suoralle kaarrettaessa rytminvaihtoon mailerin raivolla ja laskettelin maaliin loppukiriä tapaillen. Ei jäänyt epäselvää, 27.2s kellossa ja mies taas kunnossa. Piti uskaltaa ja malttaa keventää.

Iltapäivän harjoituksena kiersimme reilun kympin ja suuntasimme punttisalille. Lihaskunnon omaisesti kahdeksan liikettä kolmena sarjana. Keskivartaloa, ylätaljaa, penkkiä, yhdenjalan jalkaprässiä ja rinnallevetoa. Kovimmat raudat saivat jäädä telineisiin jalkojen ollessa jo riittävän kipeät. Kyllä punttisalilla treenaaminen on hauskaa, tietysti suuremmilla raudoilla vielä hauskempaa!

Raaka tekniikka, raakaa voimaa
Pyhänä kiersimme Nastolaa vielä puolimaratonin edestä. Huhun mukaan maailman kärkitytön pitkä lenkki on kokonainen maraton. Kuudenkympin viikonloppu riitti meille ja jatkoimmekin suihkun kautta lihapatojen ääreen ennen kotimatkaa. Ensiviikolla suunta Savoon. Ehkä hallikeikalla uskaltaa alkaa työstämään tonneja...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti