Ensimmäinen viikko lappeenrantaelämää
alkaa olla takana päin. Täytyy sanoa, että viikko on ollut
selkeästi tämän kesän paras, kuin suoraan etelänleiriltä -sillä
erotuksellä, että sää on ollut jopa parempi kuin ulkomailla.
On ollut huippua tehdä tuttavuuta
uuteen kotikaupunkiin ja haahuilla ympäriinsä kartan ja GPS:n
kanssa kuin paraskin turisti. Olen oppinut tykkäämään paikasta,
ja todennut asunnon sijainnin oikein päteväksi, vaikka aluksi olin
epäileväinen suuresta välimatkasta yliopistolle. Nyt meillä on
kaikki lähellä. Leipomoon on matkaa 100m, kauppaan 500m ja noin
200m päässä on oma juoksusuora. Isona miinuksena kuitenkin se,
että enään minulla ei ole mustikkametsää kävelymatkan päässä.
 |
| Seikkailijan paras ystävä |
 |
| Treeniolosuhteet huipussaan |
 |
| Mustikoita ei löytynyt, mutta maisemissa ei ole valittamasta |
Oikea juoksusuorakin löytyy läheltä,
Kimpisen mondolle juoksee alle vartissa. Kävin eilen koeajamassa
sinisen kentän, tykkäsin. Ihanaa, kun juoksurata on ehjä ja
esteitäkin pystyy harjoittelemaan, tämmöisiin ylellisyyksiin ei
ole Siilinjärvellä päässyt tottumaan. Lenkkimaastot ovat
kivoja, lukuunottamatta erittäin ärsyttäviä liikennevaloja,
joihin törmää melken joka suuntaan lähtiessä. Juoksuseurakin on
suoraan Euroopan huipulta.
 |
| Uusi kotikenttä |
 |
| Tämän illan lenkin jälkeen sain vielä seurata höpsöjen koirien vesileikkejä järvessä seisten |
Koulun alkuun on vielä reilu viikko
aikaa. Tästä huolimatta yliopistolle pääsee jo syömään.
Ruokahuolto on siis pelannut. Kun ruoka on suorastaan naurettavan
halpaa, annokseen kuuluu loistava salaattipöytä ja kaikki maistuu
hyvältä, taittaa suuntaansa 8,5km matkan lihapatojen ääreen
pyörällä enemmän kuin mielellään.
 |
| Annoksella hintaa 1,10e |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti