Kampissa ostettiin välipalaa. Nyt jatkettiin jalan. Suunnistin meidät pois keskustasta Lauttasaareen, siltojen yli ja suuryritysten konttoreiden ohi Tapiolaan. Tapiolassa lähdettiin Taikan matkaan. Oopperan kummitus myytiin loppuun Cheekin jäähallikiertuetta nopeammin, ei saatu lippuja. Haltioituneina kuuntelimme Taikan versioita laulutunnilla - My angel of music.
Matkaa oli vielä jäljellä. Kahdenkymmenen kilometrin jälkeen oltiin perillä. Hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa. Melkein kuin olisi ollut kotona. WiFi yhdistyi automaattisesti. Sitä on onnellisuus.
Matkan oli kuitenkin jatkuttava. Päätimme kävellä Rantaraittia Westendin läpi. Muutaman kilometrin koukkaus ei enää matkassa tuntuisi. Talot ja puutarhat ovat uskomattomia. Arkkitehdin piirtämiä kivitaloa viimeisenpäälle kivipuutarhoineen. Matka taittui nopeasti. Etelässä oli vielä yli 20 astetta lämmintä ja täysi kesä. Pienessä kiireessä ei muistanut 16km matkalla juoda riittävästi ja nestehukka iski.
Kuponkitalouden rattaat pyörivät Raxin-noutopöytään. Runsaat salaatit, paljon juomaa ja päälle muutama pala pitsaa. Kyllä tuli huono olo. Onneksi nukahdin bussiin ja heräsin Mikkelistä. Nestehukkaa ei tule koskaan vähätellä.
Lauantai aamuna reippailtiin Kuopiossa yliopistonrantaan. Vaihdettiin seikkailukengät, nahka Merrelit, lenkkitossuihin. Juoksimme Hard Runin jälkikärkenä. Vapautimme toimitsijat juomapisteiltä ja liikenteenohjauksesta. Kun 14km juoksijat kääntyivät takaisin, lähdettiin Satun kanssa raviin.
Gps-mittarissa vilkkui hyvin mäkisessä maastossa 4-6min/km ja puolentunnin juoksemisen jälkeen saavutimme viimeisen täyden 23km matkan kilpailijan. Ensimmäinen Hard Run oli ohi 2h 18min kilpailemisen jälkeen. Kaikki 67 juoksijaa olivat turvallisesti maalissa ja palkinnot jaettu.
Matkan pohjoisin piste saavutettiin Siilinjärvellä. Satu kävi kotona ja näki kavereitaan. Pyhäaamuna edessä oli enää paluumatka. Kuopiosta jälleen Onnibussiin, joka yllätykseksi menikin Jyväskylään. Mukava yllätys. Jyväskylässä ehdittiin pysähtyä kolme varttia ja ostaa suklaapatukka. Välipysähdyksen ja bussinvaihdon kautta jatkoimme takaisin Helsinkiin.
Helsingissä oli neljä tuntia hyvää aikaa, ensin kiertää kauppoja ja sitten katsoa nähtävyyksiä. Kyllä oli Satulle pieni maailmanloppu, kun XXL-urheilukaupan poisto DS-Racerit olivat numeron liian pienet. Siinä sitten mietittiin, että alkaisi olla nälkä. Ostettiin lindströminpihvejä. Katukivetyksellä ihmeteltiin Helsingin vilinää. Turnauskestävyys alkoi olla koetuksella. Oli kävelty reilut 50km ja juostu 25km.
Oli kiva tulla puhtaaseen kotiin. Neljään päivään liikuttiin n. 1200km. Vähempi ei Blogikaksikon syyslomaksi riitä. Maksimireissu minimibudjetilla. Neljäkymppiä koko reissu. Onnibus toimi kuin junan vessa. Toimitus suosittelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti