Heinäkuun alussa viikkasin kilpailuasun kaappiin odottamaan. Tiesin, että tarvitsisin sitä vielä. Loppukesästä laitoin ketjun kireälle ja pyöräilin syyskuun alkuun reilut tuhat kilometriä kuukaudessa. Yliopistokurssien alettua ja sään viilettyä innostuin ajamaan cyclocrossilla Etelä-Karjalan hiekkatielenkkejä ja aina iltaisin muutaman kierroksen Kisapuiston 5km kivituhkaradalla. Parhaimmillaan pääsin jo yli 30km/h keskinopeuksiin. Yksiinkään Cyclocross-kilpailuihin en ehtinyt. Viimeisiä kävimme Satun kanssa katsomassa Vesitorninmäellä. Ensisyksynä olen mukana!
Päätimme lähteä Joensuu Night Runiin, joten se tarkoitti myös kuntokuuria minulle. Kolme viikkoa juoksin säännöllisesti ja Talvijuoksussa alitin vielä 4min/km. Oli aika ottaa kilpailuasu kaapista. Juoksin vain 3h ja 40km ennenkuin krampit veivät viltin alle odottamaan kilpailun päättymistä, mutta olin tyytyväinen. Keskivauhtina 4.30min/km oli parasta mihin olisin voinut pystyä. Ensivuonna juoksen täydet 12h jos pystyn harjoittelemaan ilman vammoja. Muutamalla 30-50km juoksukävelylenkillä ja peruskunnolla sata kilometriä ylittyy.
Opiskelijat pääsivät ilmaiseksi kiipeilemään BoulderSaimaalle. Olimme heti aamusta seinällä. Kyllä oli kivaa. Kiipeily on yksin parhaista mahdollisista harrastuksista; edullista, sosiaalista ja turvallista. Kisapuiston ensilumenladulla on päässyt hiihtämään joulukuusta asti. Muutama sata kilometriä on kierretty.
Jouluna kävimme kuopiossa. Jotta reissu ei olisi mennyt hevosten silittämiseksi Ikeassa, juostiin Jouluaattona taas Siilinjärveltä Kuopioon 30km. Tai kävelin viimeiset kaksi kilometria. Itsediagnosoituna kylmä ja liukas tekivät polveen kramppi- ja tulehdustilan, joka esti juoksemisen pariksi viikoksi. Otettiin kuitenkin vahinko takaisin, kun käveltiin vielä toinen 30km lenkki. Kun lumet sulavat, treenaan itseni vielä kuntoon Vuoksenlenkille.
Arkiliikuntana yliopistolle pyöräilystä tulee 20km neljästi viikossa. Kohta olen ajanut ensimmäisen tuhat kilometriä uudella pyörällä käyden kerran myös Imatralla. Joulukuun alussa kävin jälleen Vierumäellä erotuomarileirillä. Mittasimme sykettä ja sykevälivaihtelua. Kun lähetin Satulle sykekäyrää PDF-tiedostona hänkin uskoi viheltämisen olevan kovaa liikuntaa. Ottelussa maksimisyke oli 195 ja keskisykekin 158.
Sykevälimittaus oli erityisen kiinnostava. Olimme pohtineet kauan Yöjuoksusta menee palautuessa ja kahdessa viikossa en ollut täysin palautunut. Jos kiinnostus riittäisi, voisi kirjallisuudella ja uudella sykemittarilla seurata hyvinkin tarkasti palautumista. Kaikille kilpaurheilijoille suosittelen varauksetta, jos valmentaisin niin vaatisin.
Latasin kesällä 1.3 megatavua omaa harjoituspäiväkirjaa Internetistä alkaen 8.10.2010. Satun kanssa lueskeltiin kun pohdittiin miten junioriurheilijan pitäisi harjoitella. Kyllä olen ollut hyvässä kunnossa. Personal Recordia olisi voinut parantaa vielä muutaman pykälän ilman jalkaterän murtumaa, mutta se on vain kauneusvirhe.
Lukiessa harjoituspäiväkirjoja totesin, ettei yksinkertaisesti ole mahdollista harjoitella enää ratajuoksun vaatimalla tavalla. Olen tyytyväinen liikunnalliseen elämäntapaan. Onneksi nykyisin on kilpailuja joihin voi osallistua, vaikkei olisikaan kuin kuntoilija.
Kun harjoituspäiväkirja tuli esille, oli hauska havaita kaikki nykyiset muotivillitykset. Crossfit, toiminnallinen harjoittelu, HIIT jne. Muotistatuksestaan huolimatta kestävyysjuoksijalle erittäin toimivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti