lauantai 20. joulukuuta 2014

Lomalla viimeinkin

Pajulahden viikonloppuna maa sai lumipeitteen. Maanantaina kävin lepopäivänä tekemässä kaksi tenttiä yliopistolla. Leirin rasituksetkin painoivat jaloissa. Tiistaina kävin iltapäivästä pyörähtämässä Karhumäellä, hiihtäjät kiersivät ensilumenlatua, mutta maastoon oli ajettu moottorikelkoilla pohjat laduille. Kotona voitelin sukset. Sinisellä Rexillä tietysti.

Iltaa kohden pakasti ja ladut kovettuivat. Ensimmäisillä hiihtokerroilla suurin energia menee pystyssä pysymiseen. Baanaa riitti n. 8km kierrokseen. Ensimmäisen kierroksen lopussa väistämätön tapahtui, alamäen pompusta paino karkasi taakse ja pyllähdin. Ensimmäisenä tarkastin, ettei kukaan nähnyt ja seuraavaksi välineiden olevan kunnossa. Lenkki jatkui, vaikka kaatuminen henkisesti kolahtikin.

En ollut metsässä yksin, ja pohjat olivatkin suhteellisen hyvät.
Tiistaina parituntia kierrettyäni pakkasin sukset autoon. Keskiviikkona palasin, hiihdin vielä puolitoistatuntia. Torstaiksi olikin sovittu yhteislenkki Alisan kanssa. Tentin jälkeen kävimme kevyesti Lappeenrantaa kiertämässä. Hiihtäessä mietin, että hiihto on todella hauska harrastus, mutta ikävää olisi kilpailla. Harvoin on hyvä, useimmiten ei ole lunta, on vesikeli, kilpailut perutaan pakkasen takia, ladulla on hiekkaa tai muuta ikävää.

Eilen perjantaina vielä viimeinen, ohjelmoinnin tentti. Kun kaikki syksyn kurssit arvostellaan, ja merkitään suoritetuiksi kertyy opintopisteitä vajaa neljäkymmentä. Lappeenrannassa opiskelu on ollut pitkiä päiviä, matematiikkaa, fysiikkaa, statiikkaa, metalleja, piirustuksia, jyrsintää ja kaikkein työläimpänä tietokoneohjelmointia. Ohjelmointi vaatii omanlaisensa ajatusmaailman, muttei laatikon ulkopuolisen ajattelun avauduttua ole mahdotonta.

Jopa vessanpöntön käyttöohjeet on esitetty Matlab-kielellä.
Blogia kirjoitan junassa matkalla Joensuuhun, josta vaihdan Kuopion bussiin. Lomalla viimeinkin. Illalla on kuulemma Team Varpikkaiden pikkujoulut. En kuitenkaan rakasta Olmoa pääse ulkoiluttamaan keskellä talvea. Maratontossut ja piikkarit sensijaan ovat mukana. Kuopiosta todennäköisesti löytyy vauhdikkaita treenikavereitakin.

Maisema vaihtuu kun junat kulkevat parhaimmillaan 200km/h

2 kommenttia:

  1. Tuli törmättyä teihin tänään kesken muuttohommien...
    Oli kauhea kiire ja jäi varmaan sanomatta että loistava blogi josta tullut usein lukiessa itse hyvälle tuulelle! Selfie hieman epäonnistui, mutta mitäpä näistä ;)
    Tosi hyviä kirjoittajia molemmat ja vielä noin nuoria, jatkakaa samaan malliin!
    -A.K

    VastaaPoista
  2. Kiitokset mukavasta palautteesta! :) Kyllä selfie kovasti piristi iltaa, vaikka lopputulos ei ehkä ihan silmiä hivelevä ollutkaan..

    VastaaPoista