Kiirettä pitää, kun ei ehdi Blogia päivittää edes lomalla. Tekemistä on riittänyt ja maisema on vaihtunut tiuhaan tahtiin kuluneen viikon aikana. Nyt katselen taakse jäävää Joensuun keskustaa ja koitan taistella puhelimella tekstiä. Silmällä pitäen tulevaa kiirettä iltaa pitää hyödyntää parituntinen matkustus.
Kalle vapautui keskiviikkona pitkälle lomalla. Keskiviikkoilta aloitettiin perinteisellä pasta-aterialla, joka sisälsi paketillisen makkaraa, pussillisen makaronia, purkillisen kermaa sekä juustoraastetta. Nälkäinen rajajääkäri tuhosi koko kattilallisen illan aikana. Torstai käytettiin lepäämiseen, valmistauduttiin pääsiäisen viettoon. Seuraavana päivänä noudettiin maantiepyörät tallista. Kumit olivat tyhjät, ja pyörien ajokuntoon saattaminen vaati luovuutta pumpun suuosan ollessa teillä tietämättömillä. Allekirjoittaneelta alkoi kärsivällisyys jo loppua, mutta homma tuli hoidetuksi pilke silmäkulmassa. Kuinka monta miestä tarvitaan laittamaan ilmaa pyöränrenkaaseen? -Vanhempi asentaja, insinööri sekä nainen.
Viimein pitkänperjantain kärsimysajelu pääsi alkamaan. Perinteitä noudattaen suuntasimme pohjoiseen. Siilinjärvellä olisi mahdollisuus varikkopysähdykseen. Matka taittui nimestään huolimatta varsin rattoisasti, kärsimys jäi vähäiseksi. Oli lämmin eivätkä osittain hiekkaiset tiet pakottaneet monesti pomppaamaan pois kulkuvälineen selästä. Vuodenajalle tyypillisesti kura lensi varsin tehokkaasti, hiekka narskui hampaiden välissä.
Puolessatoista tunnissa päämäärä oli saavutettu. Kuivaa päälle ja välipalalle. Tiet ehtivät kuivahtaa tauon aikana ja tulomatka sujui huomattavasti miellyttävämmin. Kuopioon palattua matka jatkui vielä pyörällä vaatteidenvaihdon jälkeen keskustaan yökylään. Päivän päätteeksi pyöränmittari kertoi edenneensä 75km verran.
Lauantaina oli retkipäivä. Reppuun pakattiin kaksi paketillista makkaraa, kirves sekä sinappi. Kartta kertoi lähimmän makkaranpaistopaikan sijaitsevan Vuorilammella, noin tunnin kävelymatkan päässä. Matkaan lähdettiin iltapäivällä ja perille löydettiin huonoista opasteista huolimatta. Edeltävät retkeilijät olivat unohtaneet kirveen kotiin ja tulet olivat jääneet heikonlaisiksi. Onneksi olimme paremmin varustautuneita ja saimme masumme täyteen moitteettoman nuotion liekehtiessä. Puolentoista tunnin aikana samoille tulille ehti toistakymmentä makkaranpaistajaa. Kivaa, kun ihmiset ehtivät ulkoilla yhdessä pyhien aikana.
Sunnuntaina ei enää retkeilty. Ohjelmassa oli heti aamusta Leväsenlammen testijuoksu, jossa mukana kaksi juoksijaa, ajanottaja sekä valokuvaaja. Oikutteleva jalkani kesti kivutta vajaan vartin suorituksen verryttelyineen. Kuntokaan ei testin perusteella kynnä niin syvissä pohjamudissa, mitä olen ajatellut. Juoksu veti suupieliä kohti korvia koko loppupäivän. Mukavaa vastapainoa kyyneleille, joita vastaan on turha taistella kuunnellessa ihmisten toistuvaa kyseenalaistamista juoksu-urani jatkumisesta.
Maanantaina herätys tapahtui 06.15. Auto starttaisi kello 7.00 ottaen suunnan kohti Joensuuta, Malmijuoksua sekä pääsiäisateriaa. Kevään kisakausi aloitetaan perinteisesti Hammaslahden Malmijuoksussa. Nyt kisa jäi pitkän harkinnan jälkeen väliin epäterveen jalan sekä edeltävän päivän kovan treenin takia. Kisareitti tuli kuitenkin kierrettyä lenkkimielessä kilpailijoita välillä kannustaen.
Illan pimetessä Kalle piti palauttaa takaisin kasarmille. Itse jäin vielä lomanviettoon Joensuuhun. Tiistai-iltana pyörä kulki 18km verran ja siten pääsin vierailemaan rajasotilaskodissa. Viikonloppuna odotettavissa on ainakin yksi kisaraportti. Kalle on tositoimissa perinteisellä Vuoksen lenkillä, jolla on myös aluemestaruusmaanteiden arvo.
Hyvää kevään jatkoa Blogin lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti