perjantai 17. tammikuuta 2014

Hallitonnit 2014

Ensinnäkin en voi olla hehkuttamatta tulevaa Gran Canarian matkaani, kun se kerran tuli tänään maksettua. Eli viiden viikon kuluttua nousee kone Helsinki-Vantaan lentokentältä, nokka kohti Gran Canariaa. Tarkoituksena siellä olisi saada vedettyä kahden viikon treenileiri kunnialla läpi. Odotan reissua innolla ja toivon, että pystyisin treenaamaan siellä pitkästä aikaa kunnolla.

Maspalomaksen rantahietikot 2012

Kamelisafari viime vuoden leiriltä.
Ja sitten varsinaiseen aiheeseen, eli eilen illalla Kuopio-hallissa juostuihin perinteisiin hallitonneihin. Itselläni kisat menivät jo toistamiseen katsojan tai oikeastaan toimitsijan näkökulmasta. Tunnelmat olivat vähän kaksijakoiset. Toisaalta oli kiva olla vaan katsomassa, soittelemassa vikakiekan kelloa ja jakamassa palkintoja, ilman paineita omasta juoksusta, mutta toisaalta oli vaikeaa katsoa vierestä, kun muut seisovat lähtöviivalla, sillä lähtöviivalla, jossa itsenikin kuuluisi olla. Välillä meinasi väkisin olla vähän tippa linssissä.

Itse olen kyseisen kisan juossut seitsämän kertaa, ja pidän sitä yhtenä vuoden parhaista kisoista. Se on yleensä ensimmäinen ratakisa syksyn pitkän harjoituskauden jälkeen. Koskaan ei tiedä, missä kunnossa oikeastaan on, ja ennen lähtöä on aina hirveä paniikki päällä! Yleensä juoksu on kuitenkin mennyt hyvin ja ennätyskin parantunut monesti, joskus reilustikkin. Hyvin menneen ensimmäisen kisan jälkeen voi lähteä jatkamaan hallikautta hyvillä mielin.

Hallitonnien jälkeen 2012 (3.02.1)
Lisäksi nämä hallitonnit ovat aina olleet kovatasoisia. Harvoin on joutunut yksin juoksemaan, lähes aina on ollut jotain vetoapua tarjolla. Tänäkin vuonna taso oli kova, ja osallistujia löytyi niin hiihto-juoksu- kuin suunnistuspiireistäkin. Kisassa rikottiin monia omia ennätyksiä, juostiin korkeille sijoille Suomen tilastoissa ja nähtiimpä sitä myöskin yksi Suomen ennätys, eikä toinenkaan ollut kaukana.

Pitää vielä sanoa omasta tämänhetkisestä treenaamisestani sen verran, että se on kyllä vähän epämääräisessä tilassa, välillä treenaan, välillä en. Välillä on hyviä päiviä, välillä huonoja. Huonoina päivinä olen jättänyt treenit väliin ihan vain varmuuden vuoksi. Tässä vaiheessa ei ole mitään järkeä treenata väkisin, jos tuntuu pahalta. Tämän aamun aamutreeneissä oli pitkästä aikaa hyvä päivä, vaikka treeni ajautuikin vähän sivuraiteille aitajuoksun, korkeushypyn, kilpakävelyn ja jalkapallon myötä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti