Tänään torstaina keskityin kuitenkin tempoajoon. Pitkät, hitaasti ajetut, lenkit eivät ole tempokunnon kannalta parasta mahdollista harjoitusta. Pyörää ei kuitenkaan ole malttanut makuuttaa tallissa.
Muistojen Jänhiälänajo ajettiin nimensämukaisesti Jänhiälässä Imatra - Joutseno välillä. "Ajetaan sähkövaihteettomilla maantiepyörillä ja -kypärillä - - myös lisätangot ovat kiellettyjä." Tapahtuman luonteen vuoksi välineistö oli aiempaa mallia kuin 1989. Tälläin Greg Lemond ajoi ensimmäisenä lisätangoilla, ja juuri aika-ajopyöränsä ansiosta voitti kyseisen Tour de Francen vuosikerran.
Rakas Olmo olisi ollut täydellisesti tapahtuman henkeen sopiva. Ajattelin kuitenkin meneväni ajamaan kun kerran kilpailu järjestetään! Muistojenajossa lähdettiin tietysti jalka maassa. Aja! Vauhtiin, klossi kiinni polkimeen ja ketju isolle keskiölle.
Alusta asti tuntui todella hyvälle. Kääntöpaikalle sain edellisen pitkänlinjan ketjunpyörittäjän kiinni ja lähdin ylämäkeen kääntyen takaisin kohti maalia. Kolme minuuttia ennen maalia pohkeet alkoivat krampata pahasti. Oli ajettava ylämäkiä putkelta ja taisteltava kramppeja vastaan. Miehessä olisi ollut vielä voimaa.
Epävirallisen tuloslistan mukaan saavutin 10km maalin ajassa 17.24, joka on samalla ennätykseni, reilusti ja vielä raskaalla reitillä. Keskinopeudeksi lasketaan 34.5km/h. Pyöräilykunto on selvästi noussut ja 16,xx aika on vielä mahdollinen. Kertaalleen vielä yritän.
Tapahtuma jatkui Tainionkosken Tähden saunalle ja iltaa vietettiin hyvässä hengessä. Erityisesti haluan kiittää Veli Hyypöläistä. Pitkänlinjan ketjunpyörittäjä ja urheilumies otti järjestääkseen tapahtuman. Urheilun kannalta juuri tapahtumat ovat tärkeimpiä. Hyvät lukijat, osallistukaa tapahtumiin matalalla kynnyksellä aina kun on vain mahdollista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti