Tänään pyhänä kilpailtiin Etelä-Karjalan Pm-maastojuoksut Taipalsaarella. Juokseva vitsi kertoo, että Taipalsaarelle mennessä paras kisafiilis on autossa ja laskee kävellessä rappuja alas kentälle. Jokaisella rapulla vähän, ja rappuja on paljon. Tänään lähtöpaikka ei ollutkaan kentällä vaan sen välittömässä läheisyydessä lammen rannalla.
Kaikki kiersivät tarkasti 1015m pururataa yhdestä neljään kierrokseen. Täydellä matkalla kilpailtiin siis 4.1km kun kierroksiin lisättiin lähtö- ja maalisuorat. Hienolla reitillä oli yksi likimain kymmenmetrinen nousu kierroksen puolivälissä.
 |
| Urheilija valmistautuu starttiin |
Juoksu tuntui hyvältä, ja oli kiva lötköttää rennosti tasaisella rytmillä. Jalat olivat täynnä energiaa ja alamäessä sain aina eroa rullaamalla, mutta annoin muiden tulla takasin vetämään, kun innokkuutta selvästi oli.
Innokas yleisö kannusti: "Näyttää tosi komeelle, pojat kiva kattoa!" Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä en enää antanut siimaa ylämäessä, ja heti alamäkeen rullatessa karkasin niin kuin aiemmillakin kierroksilla. Jatkoin vielä loivemman osuuden iskettämällä. Kurkkasin käännyttäessä olan yli, vaikka tiesin muiden olevan jo kaukana, ja vielä nautiskelin hymy korvissa muutamansatametriä maaliin.
Juoksu on kivaa, kun matka etenee mukavasti, mutta kuitenkin ahdistaen itseään. Kellot pysähtyivät 15.08 aikaan. Jatkoin siis samaa 3.40 min/km vauhtia maaliin asti. Kaksi hyvää treeniä putkeen. I'm back sanoisi Iso-Arska. Loppuverryttelemään lähdettäessä vielä makkarat mukaan. Kuulemma makkara maksoi 1.5e, mutta samalla iskettiin silmää ja kaksi kahdella eurolla. Ei huolinut miettiä. Nyt hyvillä mielin SM-maastoihin.
Taipalsaarella onnistuttiin erittäin hyvin kisajärjestelyissä. Kiitoksia!
Linkin takaa kuva loppusuoralle nousemisesta ja muitakin erittäin hyviä otoksia kisoista.
 |
| #kaksionparempikuinyksi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti