sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Koneen viritys

Kesä etenee, ja illat alkavat jo pimentyä. Välittömänä seurauksena urheilun saralla tämä tarkoittaa viimeisten sekuntien ja kymmenyksien viilaamista alkukesän kilpailullisista suoritteista. Käytönnössä alkukesänä kilpaillaan kaikki matkat, aina niin kauvan kunnes tulos ei enää parane. Heinäkuun alussa haetaan uutta vauhtia lenkkipoluilta.

Entiset piirinmestaruus- nykyiset aluemestaruuskilpailut kutsuvat takaisin radoille ja kilpailukunnon viilaus aloitetaan. Nyt viikkoon juoksin kolme 400m kilpailua, joiden välissä tein vielä peruslenkkiä. Alle olen koostanut viimeaikaisia lenkkimaisemia.

Mellonlahti auringonlaskun aikaan
Vuoksen valli - täällä teen raastavimmat harjoitukset

Pietarintietä reunustaa pelto molemmin puolin

Ratapiha oikaisee pahimmat nousut
Imatra on kaunis kaupunki hienoine lenkkimaisemineen ja -polkuineen. Säännöllisesti ihmetellään miksen ole halukas lähtemään etelään harjoittelemaan, viimeeksi tänään. Kaikki auringon alla on kuulemma niin hienoa. Blogin seuraajien pitäisi jo ymmärtää. Täällä on kaikki mitä kestävyysjuoksija yksinäisyydessään tarvitsee, kun hän rakentaa kuntoaan, jonka virittää kuukausien päästä äärimmilleen.

Urheilullinen matka jatkui lenkkipoluilta takaisin urheilukentälle

Torstain ratakierroksen ennätysjuoksu osoitti puutteen maksimaalisessa nopeudessa. Väliajat olivat lähes tasoissa. Launtaina juostiin kovalla rytmillä, haettiin rentoutta kovaan juoksuun nopeuden kautta. Tänään pyhänä virittelin itse mailerikonetta. Yksinkertainen ja nopea harjoitus; 1000m - 300m - 200m. Pitkä veto eurooppalaisen mailin rytmillä ja lyhyemmät kahden ratakierroksen fiilistä tapaillen. Ao. kuvan virneestä voi päätellä harjoituksen onnistumisen.

Kuvaajakin ikuisteettiin lopulta

Kilpailukalenteri selatessa paljastui ongelma. Joensuun jälkeen, ja ennen omia SM-kilpailuja ei innokas juoksija pääse lähtölaukauksesta vapauttamaan itseään radalle. Kilpailuja ei ole. Tarkistin harjoituspäiväkirjaa, selasin 2012 elokuuhun ja tähän asti parhaaseen SM-kilpailuuni.

Puolitoista viikkoa ennen kisaviikonloppua olin juossut testijuoksun 2x600m/10min. Ensimmäinen rennosti ja toinen aivan täysillä omalla vedolla; 1.37 ja 1.27. Terävääkin terävämpi kuntohuippu osui juuri oikeaan. Paransin ennätystäni vielä kolme sekuntia juosten itseni finaaliin M17 sarjassa.

Kun taas palattiin vanhoihin, niin mennään samalla juoksu-uran alkuun. Samat kuussataset juoksin P9 sarjassa kun jahtasin silloinkin kahdenminuutin alitusta. Molemmat vedot pysäyttivät kellon 2.15 aikaan. Onnistuin harjoituksella herättämään pahennusta, mutten enää loppukaudesta alle kahdenminuutin.

Huomenna hyvät lukijat saatte mitä todennäköisimmin lukea odotettua Taika Nummen haastattelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti