Innostuksissani lähdin seuraamaan väärää porukkaa jääden hankalaan rakoon, ensimmäinen kierros 57s ja 600m 1.27,5 olivat hyvää, jopa liian hurjaa vauhtia. Lopussa hitsasi ja loppuaika painui lukemiin 2.01,16
.JPG) |
| Vakiolukija Kiminkiselle taas kiitos kuvasta |
Ensimmäisen osuuden juoksijat saivat astua päivänvaloon parkkihallista varttia ennen lähtöä. Kilpailijat esittäytyivät yleisölle ja jatkoivat lähtöpaikalle.
Virheellisen reitinvalinnan seurauksena kaksi suunnistajaa juoksi vastakarvaan. Kaupunkiympäristössä jo muutaman sekunnin pummi reitinvalinnassa tiputtaa sijoitusta merkittävästi. Mahtoi inhottaa kun leimaamisen jälkeen portaisiin uudestaan, ylöspäin.
Vaihdoissa oli säpinää. Oma kartta roskiin ja seuraavan osuuden juoksijalle uusi, omaa numeroa vastaava, kartta vaihtokapulana käteen.
Mårten Boström juoksi hyvin ollen osuusajoissa hienosti kolmas +12 sekuntia nopeimmalle jääden. Valitettavasti Suomen ykkösjoukkue oli jäänyt jo liian kauas ehtiäkseen mitalitaistoon.
Venla Niemi toi Suomen kunniakkaasti maaliin . Suomi sijoittui lopullisissa tuloksissa kuudenneksi, eroa kärkeen +1.58.
Maailman Cup- osakilpailu oli vetänyt runsaasti yleisöä kilpailuareenalle. Kokemuksena ensiluokkainen; TV kuva screenillä, mutta samalla näki vaihdot, väliaikarastin ja maaliintulon. Kisatunnelmaa unohtamatta!
Osa loppuverryttely Wattbikellä pyörittäen, toiset hölkkäsivät kilpailumaastoja vielä viimeisen kerran.
Kilpailujärjestäjä palkitsi sprinttiviestin mitalijoukkueet vaijeriliu'ulla. Kaikki 12 suunnistajaa lähtivät ennakkoluulottomasti pukemaan valjaita.
Ruotsalaiset suunnistajatytöt ilmottautuivat välittömästi ensimmäisiksi pääalaspäin laskijoiksi.
Miehet seurasivat perässä. Suunnistajat nauttivat täysillä erityiskohtelustaan.
Imatrankosken voima vapautettiin ensimmäistä kertaa kuluvana kesänä. Kilpailut saatiin käytyä aurinkoisessa säässä, vaikka taivas alkoikin vaikuttaa uhkaavan harmaalta. Hienot kisat, vaikka paikanpäällä ei makkaraa tarjoiltukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti