Syys"loma"

 "Niin on kiire, ettei ehdi pesulla käydä! Eikä kyllä jaksaisikaan". Eilisiltainen toteamus kuvastaa osuvasti vasta kolmatta päivää käynnissä olevaa viikkoa. Elämä on rankkaa. Aamulla on suunnattava kulkunsa heti seitsemän jälkeen kohti Lappeenrantaa. Siellä odottaa Teknillistieteellinen Yliopisto päänsekoittavine luentoineen. Kun yksitoista tuntia myöhemmin on takasin Imatralla, ei auta kuin kiskoa treenivaatteet niskaan ja painua jo pimenneseen iltaan. Katujen kiertämisen jälkeen ei aika tai jaksaminen tahdo enää riittää kuin asettamaan herätyksen seuraavalle aamulle voidakseen aloittaa saman kierroksen alusta. Tätä rataa kulkee Kallen arki ja Satun syysloma.

Perjantaina Satu aloitti lomansa hyppäämällä bussiin päästäkseen "etelän leirille" Imatralle. Urheilun näkökulmasta leiri takkuaa pahasti. Yksikään harjoitus ei ole vielä onnistunut, ei edes vähän sinne päin. Lauantaina, sunnuntaina ja maanantaina kipeä maha pakotti juoksijan kaksinkerroin. Eilen tiistaina jaksaminen petti johtuen osaltaan edeltävästä kovasta viikosta. Tänään Yliopiston portaat ovat ehtineet aiheuttaa päänvaivaa ja happoja jo siihen malliin, että lepääminen taitaa olla Satun tämänillan suunnitelma.

Taustalla valtakunnan suurin vesivoimalaitos ja kaupunkipuro

Viikonlopulta puhelimen kameraan tallentui otos lenkiltä ihan valoisan aikaan. Kuvassa näkyy Ponnistuksen verkkareiden lisäksi Imatrankosken vesivoimalaitos. Kuvanottohetkellä meneillään oli viikon pitkä lenkki, johon mahtui mukaan myös sattumia. Reittiä suunnitellessa huomioon otetut pitkospuut olivat poissa. Kuivilla sukilla lenkiltä selvitäkseen oli rymyttävä metsän läpi. Neulasten peittämänä ja oksien raapimana alkoi päästä melkein suunnistusfiilikseen.

Lenkin jälkeen oli vuorossa kylmää kyytiä. Loppupäivä kului jäähalleilla Kallen tuomaroidessa ja Satun tehdessä tuttavuutta niin Rauhan kuin Imatrankin hallien katsomoihin.Hyvin meni kummankin osalta. Kalle suoriutui vakuuttavasti ja Satu oppi tuomarien käsimerkit.

Satu ei vielä löytänyt jääkiekon syvintä olemusta

Tulevan viikonlopun ohjelma näyttää lähtökohtaisesti erilaiselta. Imatralla juostaan syksyinen maastojuoksutapahtuma X-Run. Matkoja kisassa on tarjolla aina 0,1km lähtien. Päälajeina ovat sekä miesten että naisten 11,5km ja 23km raskaat taipaleet.Ennakkoilmoittautuneita kisaan on jo ihan kiitettävä määrä. Blogin kaksikolla on määrä toimia tapahtumassa jälkijuoksijoina. Edessä on siis täydet 23km maastojuoksua.

Ennen viikonloppua on kuitenkin edessä vielä pari päivää tiukkaa yliopistoelämää. Satulle tämänviikkoinen kosketus korkeakouluun on elämän ensimmäinen ja näin ollen silmiä avaava kokemus. On etu päästä vielä lukiolaisena näkemään, mitä tulevaisuudessa odottaa. Tieto edessä olevasta työläästä opiskelustakaan ei pääse masentamaan, kun on päässyt toteamaan ainakin ruuat hyviksi!

Satu ihmettelee Skinnarilan kampusta pallotuolista