Vaihtelua

Juoksu on mielenkiintoinen laji, koskaan voi varmasti tietää, milloin on hyvä päivä, milloin juoksu kulkee. On vaikeaa saada hyvä päivä sattumaan juuri tärkeisiin kisoihin. Toisaalta kun on hyvässä kunnossa, joka päivä on hyvä päivä. Huonossa kunnossa ollessa jokainen lenkki on täyttä tuskaa. Tänään sain todeta, että juoksun kulkeminen voi vaihdella suuresti myös ainoastaan yhden vuorokauden sisällä.

Aamutreenit menivät kaikkea muuta kuin hyvin. Ensinnäkin olin myöhässä itsestä johtumattomista syistä ja lisäksi perillä tajusin unohtaneeni treenipaikan muuttuneen, olin väärässä paikassa väärään aikaan. No en sitten enää viitsinyt siirtyä oikeaan paikkaan ja päätin treenata yksin Kuopiohallissa. Ajattelin verkata ja tehdä muutaman vedon nurmella, mutta kyllä en jaksanut juosta yhtään! Päätin, että ei väkisin ja homma meni sitten lähinnä nurmella pyöriskelyksi ja ihmisille höpöttelemiseksi. En halua tässä vaiheessa riskeerata mitään juoksemalla silloin kun en jaksa, ei ole siitä kiinni ettenkö juoksisi väkisin väsyneenäkin, jos siitä olisi jotain hyötyä. Huono aamu jatkui kun huomasin eväiden jääneen kotiin.

Illalla lähdin kaikesta huolimatta kokeilemaan vähän erilaista treeniä, jossa oli tarkoituksena juosta joka toinen kilometri hiljaa, joka toinen reippaasti. Koko lenkki kulki paremmin kuin olisin koskaan osannut odottaakkaan! Kenkä luisti pahasti, ja kiusaus oli kova suunnata kulku keskelle sulaa autotietä, mutta päätin, että sinne siirryn vasta sitten kun pitää juosta oikeasti kovaa. Kilometrivauhdit olivat aika huvittavat, hitaimman ja kovimman tonnin aikaero oli 3min 11s, mutta itse kyllä toisaalta tykkään, että hitaat vauhdit ovat oikeasti hitaita ja kovat kovia, en ymmärrä koko ajan samalla vauhdilla juoksemista. Mutta sen ymmärrän nyt, miten ikävä minulla on oikeasti ollut sitä, että saa laittaa vetokengät jalkaan ja lähteä vakioreitilleni pilkkopimeälle peräkylälle juoksemaan! Kyllä kun treeni oli tehty ja viimeisen reippaamman pätkän aika kellosta katsottu, oli melkein tippa linssissä, ihan vaan koska oli niin hyvä mieli!

Juoksun kulun lisäksi vaihtelua tulee kohta myös maisemaan, tasan kahden viikon päästä tähän aikaan istun todennäköisesti ensimmäistä iltaa Gran Canarialla päivällispöydässä.