Reippaampaa piikkarijuoksua alkaa olla mukavasti takana. Sen huomaa; kipu pohkeissa helpottaa ja vauhdit kiristyvät. Tiistaina vetelin klassisen 6x200m, tai ainakin luulin ennen kuin tarkistusmittaus paljasti 7m vajaamittaiset vedot. Kyllä harmitti. Vauhti oli kuitenkin reipasta, ulkoradoille suhteutettuna 29s→27s.
Internetin ihmeellinen maailma paljasti, että jopa Carl Lewis on harjoituskaudella hakenut vastaavalla kaavalla, ja jopa vauhdeilla, aerobista kestävyyttä. Luonnollisesti huippusprintterillä harjoitusvaikutus on erilainen, ja vedot ovat olleet osa jokaviikkoista ohjelmaa.
Eilen yhdistin kevyttä ja reipasta samaan lenkkiin, sillä seitsemänpäiväiseen viikkoon ei ole mahdollista mahduttaa omaa harjoitusta joka osa-alueelle. Lyhyen hallikauden jälkeen aletaan kuitenkin keskittyä taas pidempiin reippaisiin ja lenkkeihin. Hallikauden jälkeen aion panna parafiinia suksenpohjiin ja nauttia kevätauringosta. Vuosisuunnitelman mukaan kilometrejä on tarkoitus kerätä kuukausittain juosten aina lähes 400km asti. Koulun loputtua ehtii ulkoilla.
Tänään kuitenkin heräsin työkeikalle, josta jatkoin samoilla lämpimillä aamulenkille. Illalla puolestaan 4x150m ja 4x100m. Vauhti oli kovaa. Enää lenkkeilyä ja verryttelyä ennen sunnuntain raastoa. Huomenna äidinkieli aloittaa kevään YO-kirjoitukset. Blogin puolella on lukijoille jo käynyt selväksi, etteivät eetteriin täräytetyt tekstit lupaa mahdottomia.
 |
| Kuivaan koskiuomaan meno kielletty. Ilmeisesti virtaava vesi ei ole yhtä vaarallista. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti