tiistai 11. helmikuuta 2014

Plussakeli=pyöräilykeli, vai?

Vaikka juokseminen olisikin kuinka kivaa tahansa, on joskus järkevämpää tehdä treeni muussa muodossa. Varsinkin kevyen lenkin voi aivan hyvin tehdä jollain muulla tapaa, esimerkiksi hiihtäen, uiden, pyöräillen tai vaikka sauvakävellen, jos siltä tuntuu. Eilen tuntui. Aamutreeneissä penikoita kiristi, ja sen verran olen kokemuksesta oppinut, että jos penikat alkavat kipeytyä, on levättävä ajoissa. Iltalenkille oli siis keksittävä jotain muuta ohjelmaa. Normaalisti tähän aikaan vuodesta se olisi hiihtoa, mutta tämän sain unohtaa ulkona vallitsevan vesikelin takia. Lämpömittaria vilkaistessa syttyi idea pyörälenkistä; ei voi olla huono idea vähän pyöräillä hitaasti lämpimässä säässä! Kyllä oli huono idea. Tie oli muhkurainen, pyörä ei kulkenut ja kylkeen iski pahemmanlaatuinen kramppi. Reilun tunnin kuitenkin tuskailin pyörän selässä, ja lenkki kuitenkin tuli tehtyä ja jalat säästyivät.

Joskus on ollut lunta ihan hiihtämiseen asti.

Tänään sitten pidin juoksupäivän. Penikat olivat paremmat, eivätkä kipeytyneet juostessakaan. Pyöräily kannatti. Huomiseksikin pitäisi jotain korvaavaa keksiä, sillä torstaina olisi tarkoituksena juoksennella ihan piikkarit jalassa.


Perjantaina urheilu jääkin sitten aika todennäköisesti päiväksi taka-alalle, sillä edessä on jokseenkin kiire päivä. Samalle päivälle sattuu sekä vanhojen tanssit että ystävänpäivä, ja lisäksi saavutan täysi-ikäisyyden. Tansseja varten alkaa olla kaikki käytännössä valmista, tavaraa on pakattuna kolme pussillista, sisältäen pakollisen selviytymispakkauksen nuppi- ja hakaneuloineen, lankoineen ja laastareineen. Kaikkien järjestelyjen jälkeen alkaa tuntua, että ihan hyvä vaan, että vanhat ovat vain kerran elämässä! Tanssien jälkeisenä päivänä kisataan Helsingissä nuorten SM-hallit, jotka joudun pettymyksekseni jättämään väliin, vaikka viimeiseen asti toivoa osallistumisesta elättelinkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti