Tarjous munkkikahveista kahden minuutin alittuessa on kuulemma vielä voimassa. Suunta on ehdottomasti ylöspäin ja voin väittää olevani parhaassa kunnossa ikinä. Ensi viikonloppuna kunto on vain saatava ulosmitattua. Turhasta herkistelystä ei kuitenkaan voi syyttää. Nytkään kilpailuun valmistautuminen ei ollut täysin optimaalista, sillä eilen kävin viheltämässä D-tyttöjen turnausta ja verryttelin aukivedoin illalla. Kuvassa valmiina hyppäämään laatikkoon.
Luokkamme abivideota leikatessa päätin laittaa Urheiluliiton päättäjille vielä terveisiä. Ei mitään järkeä laittaa SM-halleja samalle viikolle abihulinoiden ja vanhojen tanssien kanssa! Osallistujalista näyttää aika vaisulta... Ensi viikko pitää ottaa siististi seuratessa muiden matalalentoa. Kun on päässyt edes jonkinlaiseen kuntoon, ei kannata uhrata seuraavaa kahta viikkoa ja SM-kilpailuja juhlimisesta toipumiseen.
Päätimme blogin linjan mukaan pahoittaa mielemme aina kun "mukaurheiluihminen" hehkuttaa Enni Rukajärven slopestyle hopeaa haukkuen samalla suomalaiset kestävyysurheilijat. Ei teistä ole mihinkään, kisaturisteja!
Enniltä mitään poisviemättä täytyy kuitenkin pitää mielessä, että slopestyle oli ensimmäistä kertaa mukana olympialaisissa, eikä kilpailun taso ole vielä noussut samalle tasolle kuin perinteisemmissä olympialajeissa.
Urheilussa vallitseekin tätänykyä ristiriitaisuus. Urheilijat haluavat pitää hauskaa ja katsoa kuka heistä on nopein. Tai kenellä on eniten sisua edesmenneen kestävyysjuoksulegendan mukaan. Katsojat haluavat puolestaan nähdä suosikkiensa menestyvän kilpailuissa ja ovat vielä valmiita maksamaan siitä. Soppa on valmis ja lieveilmiöt valtaavat keittiön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti