Intervallin vastapainoksi tasaista laahaamista

Kolme kovaa treeniviikkoa ovat viimeistä pitkää lenkkiä vaille valmiit. Mieskin alkaa olla valmis. Kahteen viikkoon 140km sekä juoksua, että hiihtoa ja päälle vielä 100km juoksuviikko. Keskiviikkona juoksin ensimmäisen lenkin aamulla ja toisen illalla. Iltalenkin  päälle kävelin tanko niskassa juoksusuoraa edestakaisin, hypin aitoja, ja loikin muutenkin.

Torstai olikin treenimielessä mielenkiintoinen päivä. Syksystä asti olen säännöllisen epäsäännöllisesti juossut muutamaa erilaista intervalliharjoitusta. Tällä kertaa:

3x600m/2'
3x400m/1'
3x200m/1'
4x100m/käv

Aina vedon lyhentyessä 4' sarjapalautus ja luonnollisesti palautuksista puolet hölkäten.

Harjoitus eteni kuin itsestään ja kellokin tykkäsi. Kehityksen huomaa, sillä syksyllä lennokkuus puuttui kokonaan. Sinällään epäloogista, koska alla on vuoden kovin harjoitusjakso ja testijuoksu. Ajat vedoittain kellottuivat suurinpiirtein 2min-72s-33s-15s. Tarkkoja aikoja ei tarvitse ottaa itse. Kesällä ne kyllä ilmestyvät tulostaululle.

Viimeinen 100m veto 13.4s; treenikaveri vittuili juoksemalla kovempaa ja tuulettamalla maalissa. Oli kuitenkin pitänyt pidempiä palautuksia ja lyhennellyt vetoja. Kyllä mieleni pahoitin silti. Kiriin on löydyttävä uusi vaihde vielä kevään koittaessa.

Tänään meno oli ponnetonta, tasaista 4min/km. On turha epäillä GPS-virhettä sillä jätin kelloa lukuunottamatta kaikki mittarit ja jopa puhelimen kotiin. Eivätpähän häirinneet. Tarkasti 7.5km kiertävällä reitillä, jossa oikominen on mahdotonta sekuntikello puhuu karua kieltä.

Samaa oikomattomuutta olen taas muutamana päivänä kironnut, sillä työmatka Vuoksen itä-puolelle on linnuntietä vain pari kilometria suuntaansa, mutta sillan kautta kiertämällä edestakaisin saa polkea jo kymmenen kilometrin verran.

Kuvassa itseoikeutetusti seitsenkertainen maailmanmestari Phill Read

Kovimmat motoristit ja paikalliset tunnustavat paikan. Legendaarinen navetan-kurvi eli Shell-mutka Imatran katuradalla. Linnankosken navetan alakerrassa on tällä hetkellä kolmenkymmen ikkunanpuitteen soodapuhallus-projekti. Ensiviikolla pitää mennä jatkamaan. Kelien lämmetessä saa kohta kaivaa uuden moottoripyöränkin tallista.

Tänään keskittyminen oli B-nuorten Suomi-sarjan ottelussa Ketterä- Jää-Ahmat. Kovimman sarjan peli, jota olen viheltänyt ja otteluvalvoja paikalla. Tuntuu oudolta ajatella, että pelaajat ovat vain vuotta nuorempia kuin itse. Kovaa pelasivat, mutta hyvin meni! NHL on kuitenkin vielä kaukana.

Imatrankosken kuohuja Valtionhotellin rappusilta kuvattuna. Fortum tarjoaa. Imatrankosken voimalaitoksesta peruskorjataan jälleen Suomen suurinta, tällä hetkellä tehoa löytyy 178MW edestä. 1930-luvulla voimalaitoksen valmistuessa sanottiin tuon riittävän koko valtakunnan tarpeisiin. Toisin kävi.